Puoluekokous Porissa 2022
10.-12.6.2022 järjestetään vasemmistoliiton puoluekokous Porissa. Olen mukana puoluekokousedustajana, tavoitevaliokuntaan ehdotettavana jäsenenä ja puoluevaltuustoehdokkaana. Päätämme sekä periaateohjelmasta että tavoiteohjelmasta, joissa linjataan puolueen tulevaisuutta ja päämääriä.
Olen tehnyt seuraavat kannatetut esitykset tavoiteohjelmaa varten:
TOIMEENTULO JA SOSIAALITURVA
Lisätään s. 23 rivi 264
Työmarkkinatuella ja ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla tapahtuva työnhaun ohella tapahtuva opiskelu ei saa vaikuttaa työttömyystukiin heikentävästi.
Työttömyysturvalain 2 luku 10 § (28.12.2012/1001) ’’Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Rajoitus koskee myös päätoimisen opiskelun lomajaksoja.’’ Päätoimisen opiskelun laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä, kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Jos opintojen jatkamista ei puolleta, opiskelija voi joutua luopumaan opinto-oikeudestaan saadakseen työmarkkinatukea.
DEMOKRATIA JA OIKEUSVALTIO S. 40 Lisätään sulkeissa oleva rivi 1080
Kansalaisten oikeusturva ja luottamus poliisiin on turvattava osaamisella ja yhdenvertaisella kohtelulla rikostyypistä ja henkilön taustasta riippumatta. (Poliisissa on järjestettävä laajamittaisesti koulutusta rikosten uhrien kunnioittavaan kohtaamiseen ja ohjaamiseen eri sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Poliisissa on oltava erikseen nimetyt ja koulutetut henkilöt seksuaalirikosten tutkintaan.) Poliisin laillisuusvalvontaa tulee tehostaa ja kansalaisten oikeussuojakeinoja kehittää.
Perustelut:
Kansalaisaloite Suojele, älä syyllistä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/10519
HS:n juttu poliisin toiminnasta https://dynamic.hs.fi/a/2022/tutkinta/
KOULUTUS JA KULTTUURI
Lisätään s. 44 rivi 1191
Korkeakoulujen ensikertalaisuuskiintiö on poistettava ja selvitettävä korkeakoulututkintojen keskeytyksiin johtavat syyt.
Perustelut:
Ensikertalaisuuskiintiö vaikuttaa toisen asteen opiskelijoiden rohkeuteen hakeutua opiskelemaan korkeakouluun suoraan toiselta asteelta valmistumisen jälkeen. Myös opiskeluun liittyvä uupumus on saanut jatko-opintojen aloitusaikeet viivästymään https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=600836&mittarit_0=199594&mittarit_1=199900&mittarit_2=199256&vuosi_0=v2019&kouluaste_0=161123#.
Yhä useampi lukiosta valmistuva aikoo pitää välivuoden. Joka neljäs on suunnitellut välivuotta (kasvua 25% vuodessa) ja vain 43 % aikoo hakeutua suoraan korkeakouluun lukion jälkeen. https://www.studentum.fi/file/7703/download Osa ei tiedä, mihin hakisi opiskelemaan ja osa taas elpyy raskaista opiskeluvuosista ennen korkea-asteelle siirtymistä.
Juuri julkaistun Vatt:n opiskelijavalintauudistuksen loppuraportin mukaan yhä suurempi osuus korkeakoulujen yhteishaussa hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista hakee uutta opiskelupaikkaa seuraavana vuonna, eli ensimmäisen opiskelupaikan alavalinta ei ole ollut oikea https://vatt.fi/-/korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistus-opiskelupaikkojen-enemmiston-tayttaminen-todistusvalinnalla-tehosti-opiskelijavalintaa. Toisen alan korkeakouluopintoja voidaan käyttää myös opintotuettuna valmennuskurssina mm. kauppatieteelliseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan https://ylioppilaslehti.fi/2021/04/helsingin-yliopistossa-kesken-jaavat-useimmin-luonnontieteen-opinnot-helppo-paasta-sisaan-mutta-vaikea-paasta-ulos-kuvaa-opiskelijoiden-jarjeston-puheenjohtaja/. Tämä ilmiö on siirtynyt myös kansanopistojen järjestämille välivuosiopinnoille, joissa korkeakouluopintoja ja pääsykoevalmennusta tuetaan opintotuella https://www.heo.fi/opintotarjonta/yliopistoon/psykologia.
Hakuprosessin tehostuminen opiskelijavalintauudistuksen kautta auttaa ehkä hakemaan useampaan hakukohteeseen ja kokeilemaan onneaan todistusvalinnassa, mutta yhä edelleen yli 60 % hakijoista jää ilman opiskelupaikkaa. Tyypillinen ilmiö on, että epäonnistunut todistusvalinnalla ja pääsykokeella hakeminen johtaa välivuoteen ja yo-kirjoitusten korottamiseen tai pitkään pääsykokeeseen valmistautumiseen.
Opiskelijavalintauudistuksen kärkitavoitteena on ollut opiskelijavalinnan tehostuminen, mutta uudistus ei osaa vastata tärkeimpiin kysymyksiin:
• Miten ohjaamme nuoret ja alanvaihtajat oikealle opiskelualle?
• Miten korkeakoulujen opetusmenetelmiä ja opintojen vaatimia valmiuksia kehitetään opintojen keskeytyksien estämiseksi?
• Miten vähennämme korkeakouluun hakeutumiseen liittyvää stressiä ja ahdistusta?
Korkeakouluissa keskeytyksiin johtavat monet syyt alanvaihdosta työllistymiseen ja syrjäytymiseen
Esimeriksi luonnontieteiden alalla yli 10 % opiskelijoista keskeyttää yliopisto-opintonsa ennen valmistumista. Alalla on valmiiksi pulaa osaajista, mutta opinnot jäävät kesken 12,4% miehistä ja 10,1% naisista. https://tilastokeskus.fi/til/kkesk/2020/kkesk_2020_2022-03-17_tie_001_fi.html Syiksi epäillään opintojen vaikeustasoa, alan opintojen käyttämistä valmennuskurssina esimerkiksi lääketieteelliseen ja opiskelijoiden motivaatiopulaa. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksella saattaa olla vaikutuksia opintojen keskeyttämiseen tulevina vuosina https://vatt.fi/-/korkeakoulujen-opiskelijavalintauudistus-opiskelupaikkojen-enemmiston-tayttaminen-todistusvalinnalla-tehosti-opiskelijavalintaa.
Opiskelijat tekevät usein työtä samalla, kun edistävät opintojaan. Vuonna 2020 yli joka toinen korkeakouluopiskelija työskenteli opiskeluiden ohella. 51 prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli työsuhteessa opintojen aikana ja ammattikorkeakouluopiskelijoista työsuhde oli 53 prosentilla. (https://www.sttinfo.fi/tiedote/opintojen-keskeyttaminen-lisaantyi-ja-valmistuminen-hidastui-toisen-asteen-koulutuksessa-koronavuonna-2020-myos-opiskelijoiden-tyossakaynti-vaheni?publisherId=69818838&releaseId=69935355)
Omassa monimuotona toteutetussa opinto-ohjelmassa ammattikorkeakoulussa 50 % opiskelijoista jätti opinnot kesken. Olen kuullut monien korkeakoulun lehtoreiden ja hallinnon henkilöstön kertomuksia siitä, kuinka tietyt kurssit ovat liian hankalia läpäistä ja kuinka opiskelijoiden itseohjautuvuutta käytetään verukkeena huonolle oppilaanohjaukselle ja opiskelun tuelle. Vuonna 2020 yliopistokoulutuksen tavoiteajassa (5,5 vuotta) onnistuikin läpäisemään vain 34 prosenttia aloittaneista (vuonna 2015 aloittaneet), miehistä 28 prosenttia ja naisista 40 prosenttia. https://tilastokeskus.fi/til/opku/2020/opku_2020_2022-03-17_tie_001_fi.html
Nähdään Porissa!
